Quantcast
Channel: Outi Alanko-Kahiluoto - Tiede
Viewing all articles
Browse latest Browse all 13

Yliopisto on opiskelijoita varten - tarvitsemme rahoituksen ennustettavuutta huolenpidon lisäämisen sijaan

0
0
Terhi Ainiala

Opetan ja ohjaan yliopistossa. Minulla on opiskelijoita fukseista väitöskirjantekijöihin. Tykkään opiskelijoistani ja välitän heistä. Huolehdinkin. Ainakin siinä määrin kuin ehdin.

Opiskelijoista välittämistä ja huolenpitoa on kaivattu mediassakin. Anna-Sofia Berner kirjoitti Helsingin Sanomissa 8.3.2015, kuinka Suomessakin yliopiston opettajien pitäisi kysellä opiskelijoiden perään. Yliopiston tulisi olla enemmän koulu.

Bernerin ajatuksille oli antanut kipinän suomalainen ekonomi Bengt Holmström näkemyksineen eurooppalaisista yliopistoista verrattuna yhdysvaltalaisiin. Suomessa yliopisto ei kuitenkaan voi olla aivan Bernerin kirjoituksessaan esittämän yhdysvaltalaisen yliopiston kaltainen.

Meillä on paljon vähemmän opettajia suhteessa opiskelijoiden määrään. Minullakin on useita kymmeniä ohjattavia maisteri- ja tohtoriopiskelijoita. On selvää, etten voi käyttää yhteen opiskelijaan niin paljon aikaa kuin kollegani Amerikassa. Jos voisin, ottaisin enemmän selvää opiskelijani toiveista ja vahvuuksista ja ohjaisin häntä tarkemmin yliopiston ja työelämän poluilla.

Suomalaisia opiskelijoita ohjataan ja heistä huolehditaan kuitenkin paljon enemmän kuin omana opiskeluaikanani. Nyt on henkilökohtaista hops-ohjausta, on opiskelijatuutoreita ja opiskelijaneuvontaa.

Ylipäänsä opetusta ja ohjausta arvostetaan tutkimuksen rinnalla, mistä Helsingin yliopistossa on merkkinä mm. Opettajien akatemia.

Sen tehtävänä on viedä hyviä pedagogisia käytäntöjä laajemmalle omassa yliopistossa ja muulla. Nämä ovat erinomaisia asioita, mutta eivät tietenkään riitä siihen, että suomalainen opiskelija saisi yliopistossa yhtä paljon henkilökohtausta ohjausta kuin Yhdysvalloissa.

Yliopistojen opiskelijat ovat jo vuosia kutsuneet omaa opinahjoaan kouluksi. He käyvät koulua ja heillä on koulutehtäviä. Vanhemmat polvet ovat saattaneet hämmästellä tätä "arvonalennusta" ja itse kieltäytyä kutsumasta yliopistoa kouluksi.

Olisiko kuitenkin niin, että kouluksi kutsuminen kertoo siitä, että yliopisto on opiskelijoille koulu? Tuttu, läheinen ja myös turvallinen. Ja myös paikka, jossa opitaan yhdessä vertaisten kanssa sekä saadaan tukea ja ohjausta opettajilta.

Kyselin omilta opiskelijoiltani - nykyisiltä ja entisiltä -, kaipaavatko he enemmän Amerikan-mallin kaltaista huolenpitoa. Maisteriksi valmistunut opiskelijani sanoi, että sai minulta sellaista tukea ja ohjausta gradua tehdessään, että se edisti kokonaisvaltaisesti hänen valmistumistaan ja että hänellä oli huolehdittu olo. Ihan Amerikan mallia hän ei kaipaisi, koska vapaus ja vastuu ovat myös hyvästä. Samankaltaisia olivat nykyistenkin opiskelijoiden vastaukset.

Eiköhän meillä kuitenkin ole asiat siis melko hyvin. Pidetään hyvä suomalainen mallimme, jossa opiskelijoista pidetään huolta mutta jossa heille myös annetaan vapautta ja vastuuta.

Yhdessä me opettajat ja opiskelijat yliopistoissa toivomme sitä, että valtiovalta antaa meille tähän mahdollisuudet. Haluamme pitkäjänteisiä ja ennustettavia ratkaisuja, joista keskeisimpiä on turvattu rahoitus.

Yliopistoindeksin jatkuva leikkaaminen tulee lopettaa - tulee palata noudattamaan yliopistolakia. Kun voimme luottaa siihen, että rahoitus pysyy suunnitellun kaltaisena ja ennustettavana, voimme suunnitella opetusta ja ohjausta pitkäjänteisesti. Opiskelijat voivat luottaa siihen, että opetusta annetaan monipuolisesti ensi lukuvuonnakin.

Outi Alanko-Kahiluoto kirjoitti blogissaan viisaasti yliopistojen ja valtiovallan suhteessa. "Niin tutkija kuin taiteilija tarvitsevat työskentelylleen valtiovallan tuen. Humanistiset tieteet kuten filosofia, kulttuurintutkimus, filologia, eksegetiikka, samoin kuin yhteiskuntatieteet, tulevat edelleen tarvitsemaan valtiovallan suojelun ja taloudellisen tuen."

Me yliopistoissa toivomme valtiovallalta samaa kuin opiskelijat opettajiltaan: itsenäisyyttä ja vastuuta mutta myös riittävästi pitkäjänteistä huolenpitoa.

 

Yliopisto- ja tiedepolitiikasta keskustellaan paneelissa torstaina 19.3.

Professorien ja tieteentekijöiden tavoitteet seuraavaan hallitusohjelmaan löytyvät täältä.

 

#SiksiOuti

Outin kampanjaa voit seurata täällä

Suomen kielen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa, Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtaja
Tagit: yliopistoTiedetutkimusperustutkimuskoulutusopiskelu

Viewing all articles
Browse latest Browse all 13

Latest Images

Trending Articles